tiet kuntoon

Hyväkuntoinen tiestö tarvitaan sähköistymisestä, käyttövoimista tai digitalisaatiosta riippumatta. Se on sekä ihmisten että tavaroiden liikkumisen perusta. Tieliikenteen osuus sekä Suomessa kuljetetuista tavaratonneista että henkilöiden liikkumisesta on noin 90 prosenttia.

Tieverkko on perusta, joka mahdollistaa tavaroiden kuljettamisen ja ihmisten liikkumisen. Se on pidettävä kunnossa niin pääteillä kuin alempiasteisella tieverkolla. Olipa sitten kyse maitotilasta, rehuviljasta tai puutavarasta, teollisuuden raaka-aineet ja tuotteet kuljetetaan maanteitä pitkin jatkojalostukseen. Valmiit tuotteet kuljetetaan kauppoihin teitse, ja tuleepa ruoka verkkokaupasta tilattunakin kotiovelle tietä pitkin. Samoja teitä ajavat linja-autot ja taksitkin. Teitä tarvitsevat kaikki.

Olemassa oleva tiestö on pidettävä kunnossa. Se ei ole menoerä valtiollekaan, vaan investointi tulevaisuuden elinvoimaan. Välttämättömiä, koko maan elinvoimaisena pitäviä ylläpitotoimia lykkäämällä tienpidon kustannukset kohoavat tulevaisuudessa moninkertaisiksi infran rapautuessa yhä suurempia korjaustoimia vaativaan kuntoon.

Hallitusohjelman mukainen investointipaketti tulee tarpeeseen – vähintään sen mukaisesta rahoitustasosta on pidettävä kiinni!

Hallitusohjelmassa on sovittu investointipaketista, jonka mukaan hallitus toteuttaa erittäin mittavan, lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Ohjelman toteutuminen on turvattava sen edellyttämällä budjetti- ja kehysrahoituksella.

Budjettiriihessä hallitus päätti varata ohjelmassaan päätetyn investointiohjelman korjausvelkapaketista lähes puolet jo vuodelle 2024. Vaalikaudelle korjausvelan purkamiseen eli jo rapistuneiden teiden kunnostukseen päätetystä reilusta puolesta miljardista osoitetaan 250 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Lisäksi hallitus osoitti valtuuksia hankkeisiin tieverkolle ja päätti edistää investointiohjelmassa päätettyjen liikennehankkeiden suunnittelua nopeutetusti.

Tämä onkin tarpeen, sillä vm:n budjettiesityksen ja kehysehdotuksen mukaan väyliin kohdistuva rahoitus vähenee hallituskaudella selvästi ilman erillistä investointipakettia.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) päivittäminen on alkamassa ja siinä on varmistettava tiestön kestävä rahoitus. Ja edelleen budjetoinnin ja kehysmenettelyn kautta on varmistettava, että liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen rahoitus myös toteutuu.

Kaupunkiseuduilla ja liikenteen solmukohdissa infran on mahdollistettava toimivat matka- ja kuljetusketjut. Tämä tarkoittaa matkaketjuissa sujuvia vaihto- ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä kuormansiirtoon ja perävaunun tilapäiseen säilyttämiseen tarkoitettuja pysäköintipaikkoja.

Varsinkin raskaan ammattiliikenteen sujuvuus on paitsi koko maan elinvoima- ja kilpailukykyasia, myös keino päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen. Tasainen matkanopeus erityisesti raskaalla liikenteellä vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta sekä tavarakuljetuksissa että linja-autoliikenteessä. Sujuva liikenne hyvälaatuisella tiestöllä on myös tärkeä turvallisuustekijä.

Monilla tiestön parantamishankkeilla pystyttäisiin parantamaan Suomen kilpailukykyä tehostamalla kuljetuksia. Erityisen suuri huoli kohdistuu kuitenkin tällä hetkellä olemassa olevaan tiestöön ja sen kunnon kiihtyvään rapautumiseen.

Tavoitteemme:

• Tieliikenteen infran on vastattava kuljettamisen ja liikkumisen vaatimuksia ja mahdollistettava sekä turvattava toimivan yhteiskunnan kuljetukset.
• Liikenne 12 -suunnitelman mukainen rahoitus on turvattava ja suunnitelma päivitettävä siten, ettei tiestö rapistu enempää. Korjausvelan kasvu on pysäytettävä nostamalla rahoitus pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä tarkoittaa 300 miljoonan euron lisäystä perustienpitoon nykytasoon verrattuna.
• Tiestön talvihoidon tulee olla ennakoivaa ja vastata aiempaa suurempien ja pidempien ajoneuvoyhdistelmien tarpeisiin. Myös yleistyneisiin sään ääri-ilmiöihin ja aiemmasta poikkeaviin sääoloihin on kyettävä vastaamaan.
• Ammattiliikenne on otettava huomioon selkeämmin myös liikenneturvallisuustyössä.