julkiset hankinnat

Julkisten hankintojen markkinat on saatava toimimaan. 

 Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys myös monelle liikenteen toimijalle. Hankinnoissa ensisijaisena tavoitteena tulee olla tasapuoliset ja toimivat markkinat. Hankinnoissa on yhä vahvemmin tähdättävä hankintalain tavoitteiden mukaisesti siihen, että hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, joihin myös pk-sektorin yritykset pystyvät osallistumaan.

Henkilöliikennepalvelujen tarjonta muodostuu suurelta osin julkisten hankintojen kautta, koska julkinen sektori on ylivoimaisesti suurin julkisten henkilöliikennepalvelujen hankkija ja rahoittaja Suomessa. Alan yritykset tuottavat näitä palveluita, ja tällaista toimintamallia on syytä tukea myös hyvinvointialueilla. 

Julkisen henkilöliikenteen palvelutarjonta on suurelta osin kaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion järjestämää ja rahoittamaa. Kelalla on merkittävä rooli henkilökuljetuspalvelujen rahoittajana, kuten myös jatkossa hyvinvointialueilla. 

Julkiset hankinnat ovat merkittävässä roolissa myös mm. tiestön ja katujen kunnossapidossa, samoin kuin erilaiset julkiset rakennusurakat ovat tärkeässä roolissa mm. maanrakentamisessa ja maa-aineskuljetuksissa.

Kaikissa näissä kuntien, valtion ja hyvinvointialueiden hankinnoissa on tavoiteltava toimivia markkinoita ja kohdeltava tasapuolisesti eri toimijoita. Hankinnoilla luodaan myös edellytyksiä elinvoimaiselle markkinaehtoiselle yritystoiminnalle.

Hankintamenettelyjä on yhdenmukaistettava

Julkisen liikenteen hankinnoissa on pitkä kokemus ja toimivia käytäntöjä siitä, miten kumppanuus palvelun tarjoajien kanssa käytännössä toteutuu. Hallituskauden aikana on yhdenmukaistettava hankintamenettelyjä ja varmistettava elinkeinoelämän kanssa entistä laajempi julkisten hankintojen käyttö. 

Samalla on tunnistettava se, että merkittävä osa henkilöliikenteen palveluista toteutetaan kaupallisen tarjonnan kautta. Tällöin on määriteltävä entistä tarkemmin, miten julkisen ja markkinaehtoisen liikenteen tarjonta sovitetaan yhteen keskenään. Käytäntö osoittaa, että in-house-tuotannolle ei alalla ole tarvetta.

Julkisomisteisten sidosyksikköyhtiöiden ja näiden tytäryhtiöiden myyntiä tulee rajoittaa siten, että ne voivat myydä palvelujaan muille kuin omistajilleen vain silloin, kun markkinapuute on aito. Kuntaomisteisten in-House -yhtiöiden käyttöä markkinoilta tehtävien hankintojen ja kilpailutusten välttämiseksi tulee rajoittaa. Hankintalain henkeä tulee noudattaa ja ensisijainen hankintaväylä tulee olla kilpailutukset täysin markkinaehtoisesti toimivilta yrityksiltä.

Julkisen sektorin hankinnoissa lähtökohta tulee hankintalain tavoitteiden mukaisesti olla se, että hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, siten että myös pk-sektorin yritykset pystyvät tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin. Kilpailua ei tule häiritä esim. kuntien in-house -järjestelyillä kilpailutuksia välttäen ja hankkimalla esim. logistiikkapalveluja suoraan kuntien itsensä omistamilta yhtiöiltä. Hankinnoilla on luotava edellytyksiä elinvoimaiselle markkinaehtoiselle yritystoiminnalle.

Tavoitteemme:

  • Julkisesti rahoitetussa henkilöliikenteessä tulee palvelutuotannossa käyttää vain julkisia hankintoja, myös hyvinvointialueilla.
  • Hankinnat tulee rajata ja yhteensovittaa kaupallisen palvelutarjonnan kanssa.
  • Hankintojen toteuttamista on valvottava hankinta-asiakirjojen mukaisesti.
  • Tienhoitourakat tulee kilpailuttaa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksia, joihin myös pk-sektorin yritykset pystyvät osallistumaan.
  • Kuntaomisteisten in-House -yhtiöiden ja näiden tytäryritysten käyttöä markkinoilta tehtävien hankintojen ja kilpailutusten välttämiseksi tulee rajoittaa. Hankintalain henkeä tulee noudattaa ja ensisijainen hankintaväylä tulee olla kilpailutukset täysin markkinaehtoisesti toimivilta yrityksiltä.
  • Julkisen sektorin turvautuminen in-House -järjestelyyn avoimen kilpailutuksen ja hankinnan sijaan tulee olla hyväksyttävää vain silloin, kun markkinapuute on aito.