LiikenneSuomi ja EU

Suomen maanteiden henkilö- ja tavaraliikennettä koskevista säädöksistä ja toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä päätetään yhä useammin EU-tasolla. Seuraavan EU-komission ja EU-parlamentin viisivuotiskaudella 2024 – 2029 liikennesektorille kohdistuu koko EU-alueella uusia haasteita, mutta samalla avautuu lisää mahdollisuuksia kehittää ja joustavoittaa niin ihmisten kuin tavaroiden liikkumista. Liikenneyritysten on myös Suomessa mukautettava omia toimintojaan vastaamaan tätä kehitystä. 

LiikenneSuomi-ryhmä vaikuttaa ennakkoon uuden EU-komission painopisteiden sekä työohjelman valmisteluun. Korostamme myös tässä yhteydessä Suomen liikenteellistä ja logistista saavutettavuutta. EU:n reuna-alueella sijaitsevana jäsenmaana Suomella on erityistä puolustettavaa – tarvitsemme lisää panostusta niin yhteyksiimme muualle Eurooppaan kuin kansallisen liikenteemme edelleen kehittämiseen.  

Saavutettavuuden ohella huoltovarmuus ja resilienssi ovat avainsanoja Suomen tavara- ja henkilöliikenteen näkökulmasta. Jäsenvaltiona EU:n pisimmällä ulkorajalla olemme paljon vartijoina. Liikenneyhteyksien ja tiestön kehittäminen Suomessa on nähtävä osana EU:n turvallisuuspolitiikkaa, johon on kohdennettava EU-tason rahoitusta. Huoltovarmuuden takaava kattava ja kehittynyt kansallinen liikenneinfrastruktuuri hyödyttää päivittäisessä siviilikäytössä niin kansalaisten kuin tavaroiden sujuvaa ja kustannustehokasta liikkumista. 

Vihreä siirtymä etenee jälleen EU-kaudella 2024 – 2029, sillä Euroopan on määrä olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Komissio valmisteleekin jo ensimmäistä ulostuloaan, joka käynnistää EU:n vihreän ohjelman välitavoitteiden asettamisen vuodelle 2040. Tähän työhön tarvitaan myös Suomen ammattiliikenteen kädenjälki. Kestävät ja älykkäät liikkumisen ratkaisut on nähtävä osana ilmastotyötä ja -tavoitteita, mutta samalla tunnistettava ja tunnustettava EU:n eri alueiden tarpeet ja edellytykset. Suomen kaltaisessa, pitkien sisäisten etäisyyksien ja pohjoisen ilmastoalueen jäsenmaassa haasteet ovat omintakeiset, ja ne on huomioitava eurooppalaisten ratkaisujen valmistelussa. Käyttövoimasiirtymä tarvitsee EU-tason tuen, ja samalla on pidettävä edelleen huolta teknologianeutraalien vaihtoehtoisten käyttövoimien tarjonnasta. Niin kaupunki- kuin maaseutuliikenteessä. 

Väestö ikääntyy koko EU-alueella, ja Suomessa vielä useita verrokkijäsenmaita nopeammin. Henkilö- ja tavaraliikennealat Suomessa edellyttävät myös EU-tason toimia ja puitteita työvoiman saatavuudelle, taitojen ja osaamisen kehittämiselle sekä joustavuutta kuljetusalan työn tekemiseen. 

Tavoitteemme:  

• Alustatalouden toimintamallien tulee olla EU-alueella reilut ja tasapuoliset, vaatimusten ja vastuiden tulee olla toimintatavasta riippumatta yhtenäiset
• Taksien tilausvälitystoimintaa ei tule rinnastaa alustatalouteen 
• Kansallisella lainsäädännöllä ei tule lisätä kuljetuskustannuksiamme, esimerkiksi auto- ja ajoneuvoveron muodossa tai arvonlisäveron osalta 
• Kotimaan kustannustehokkaat kuljetukset tulee voida mahdollistaa mm. mitta- ja massamääräysten kansallisten poikkeusten sallimissa rajoissa täysimääräisesti
• Liikenteen sähköistymisen edellyttämät investoinnit latausinfrastruktuuriin on toteutettava ennakoivasti ja erityisesti ammattiliikenteen tarpeet huomioiden
• Tieinvestoinnit on varmistettava ja tiestön korjausvelkaa on purettava, vain kumipyöräliikenteellä saavutetaan koko valtakunnan alue   

LiikenneSuomen järjestöjen, SKAL:n, Linja-autoliiton sekä Taksiliiton, päivittäisestä vaikuttamisesta Brysselissä vastaa FinMobility, joka on johtava suomalaisten liikennesektorin työnantaja- ja elinkeinojärjestöjen yhteinen EU-edunvalvoja. www.finmobility.eu  X: @smetrabxl 

Lataa LiikenneSuomi-esite (PDF)