Julkiset hankinnat

Tavara- ja henkilöliikenteen suoritteesta merkittävä osa on julkisesti tavalla tai toisella hankittuja kuljetuspalveluita. Koululaiset viedään kouluun, yhteiskunnan infrastruktuuri rakennetaan yksityisten tavarankuljettajien palveluiden avulla, julkinen kaupunkiliikenne hoidetaan yrityksiltä hankittuina palveluina ja niin edelleen. Julkiset palvelut eivät toimi ilman yksityisiä liikenteenharjoittajia ja toisaalta julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys myös monelle liikenteen toimijalle.

Hankinnoissa ensisijaisena tavoitteena tulee olla tasapuoliset ja toimivat markkinat. Hallitusohjelmassa on erinomaisesti todettu mm. hyvinvointialueiden vaatimus perustella päätökset, jotka estävät hankinnat yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankinnoissa on yhä vahvemmin tähdättävä hankintalain tavoitteiden mukaisesti siihen, että hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, joihin myös pk-sektorin yritykset pystyvät osallistumaan.

Henkilöliikennepalvelujen tarjonta muodostuu suurelta osin julkisten hankintojen kautta, koska julkinen sektori on ylivoimaisesti suurin julkisten henkilöliikennepalvelujen hankkija ja rahoittaja Suomessa. Alan yritykset tuottavat näitä palveluita, ja tällaista toimintamallia hallitusohjelman kirjaukset tukevat mainiosti.

Julkisen henkilöliikenteen palvelutarjonta on suurelta osin kaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion järjestämää ja rahoittamaa. Kelalla on merkittävä rooli henkilökuljetuspalvelujen rahoittajana, kuten myös jatkossa hyvinvointialueilla. 

Julkiset hankinnat ovat merkittävässä roolissa myös mm. tiestön ja katujen kunnossapidossa, samoin kuin erilaiset julkiset rakennusurakat ovat tärkeässä roolissa mm. maanrakentamisessa ja maa-aineskuljetuksissa.

Hankinnoilla luodaan edellytyksiä elinvoimaiselle markkinaehtoiselle yritystoiminnalle. Mitä paremmin markkinaehtoinen yritystoiminta toimii, sitä helpompi on rahoittaa julkisen sektorin välttämättömät toiminnot.

Hankintamenettelyjä on yhdenmukaistettava ja osaamista lisättävä

Hallitusohjelman kirjaus hankintaosaamisen vahvistamisesta, laadun ja vaikuttavuuden merkityksestä sekä ymmärrystä palveluntarjoajien merkityksestä voidaan pitää hyvänä avauksena kohti entistä parempia hankintoja ja entistä paremmin toimivia markkinoita.

Julkisen liikenteen hankinnoissa on pitkä kokemus ja toimivia käytäntöjä siitä, miten kumppanuus palvelun tarjoajien kanssa käytännössä toteutuu. Samalla on tunnistettava se, että merkittävä osa henkilöliikenteen palveluista toteutetaan kaupallisen tarjonnan kautta. In-house-tuotannon rajaamista lainsäädännön keinoin voidaan pitää merkittävänä muutoksena kohti toimivampia markkinoita ja tehokkaampaa yhteiskuntaa. Hallitusohjelman mukaisesti on laadittava keinot in-house-yhtiöiden todellisten kustannusten laskentaan ja vertailuun markkinaehtoisten toimijoiden kanssa.

Hankintalain säätelyn kiertämiseen in-house-yhtiöillä hallitusohjelman mukaisesti tullaan puuttumaan sekä lainsäädännön että valvonnan keinoin. Kuljetusalan markkinaehtoiset toimijat ottavat tämän viestin ilolla vastaan. Odotamme maan hallitukselta tältä osin selkeitä konkreettisia toimia. Nimellinen omistaminen ei voi olla peruste hankintalain kiertämiseen, kuten se on tähän asti ollut. Käytäntö osoittaa, että in-house-tuotannolle ei kuljetusalalla ole tarvetta sen paremmin henkilö- kuin tavarakuljetuksenkaan osalta.

Kilpailuviranomaiselta saatava ennakkoratkaisut

Hallitusohjelman reilumman kilpailun tavoitteita tuemme vahvasti. KKV:n kilpailuneutraliteettivalvontaa ja julkisen sektorin kilpailua rajoittavaa toimintaa on pystyttävä tehostamaan merkittävästi. Julkisiin hankintoihin on saatava säästöjä ja tehokkuutta myös KKV:n toimintoja kehittämällä. Kilpailuviranomaisen on pysyttävä ohjaamaan ja neuvomaan eri osapuolia nykyistä merkittävästi paremmin, ennakkoratkaisut on saatava KKV:n keinovalikoimaan ja jopa edellytettävä ennakkoratkaisuiden antamista. Nykymalli, jossa KKV valvoo vain jälkikäteisesti, on kohtuuton pienille yrittäjille ja yrityksille.